Takaisin



14.12.2008
Kohta vuosi on lopuillaan, mutta Seelalla on jo ihan kiitettävästi meriittejä! Marraskuussa myönnetty champion-arvonimi ja kantakirjaus III-palkinnolle (vain yhden pisteen vaille II-palkinnosta, kaivan jostain kansioistani sen edestä otetun kuvan, niin jos sieltä ne pari pistettä tulisi "ej vaikea arvostella") ja yleislaatuarvostelussa 2-palkinto ja päälajimme kouluratsastuksen laatuarvostelussa II-palkinto. Saavutimme myös avoimissa kilpailuissa 76 sijoitusta (joista 1 KRJ cup sijoitus) ja porrastetuissa saavutimme kansallisen tason. Hyvä Seela!

07.09.2008
Seela palkittiin yleislaatuarvostelussa YLA2-palkinnolla! Kunhan saadaan hieman jälkeläisnäyttöjä ja mahdollisesti myös kattavampi luonnekuvaus on tarkoitus suunnata uusintaan ja kokeilla jos saataisiin se 1-palkinto.. ;)

08.08.2008
Ilmoitin Seelan elokuun YLA-tilaisuuteen ja hevostammojen kantakirjaustilaisuuteen, nyt vain jännitetään millaisia palkintoja sieltä tulee :)

09.06.2008
Oho, en olekaan pitkään aikaan kirjoittanut tänne! Pitkä aikaväli edellisestä kirjoituksesta on huomattavissa, sillä Seelalla on nyt huikeat 61 KRJ-sijoitusta (joista yksi KRJ-cup sijoitus) kasassa, omistaja ei tietysti voi olla muuta kuin ylpeä. Kilpailemista kuitenkin jatketaan, tammalla on kuitenkin vielä monta kilpailukautta jäljellä ja se viihtyy niin hyvin kisapaikoillakin.

22.03.2008
Olemme Seelan kanssa treenanneet ahkerasti ja se on onneksemme tuottanut tulosta, kasassa on jo 26 KRJ-sijoitusta! Olemme siirtyneet vaativiin luokkiin, ilmoittelin tänään Seelan ihan ensimmäisiin vaativa A-luokkiin.

21.01.2008
Kello oli puoli seitsemän aamulla ja minä tunnollisena tallinomistajana olin repinyt itseni ylös sängystä vaikka ulkona satoi vettä vaikka olikin tammikuu. Inhoan tällaisia ilmoja.
Seela oli jo kotiutunut ja tottunut tallin meininkiin, ja kun saavuin tallin ovesta sisään tervehti minua pari pirteää hirnahdusta. Hymähdin ja aloin jakaa ruokia. Seela odotti tapansa mukaan rauhallisesti että sain laitettua ruoat sen kaukaloon. Pian olin jakanut kaikille nälkäisille otuksille ruuat, joten suuntasin toimistoon tekemään muutamia paperihommia.

Päätin, että tänään tehtäisiin Seelan kanssa oikein rankka koulutreeni. Hain riimunarun ja lähdin kohti tarhoja. Seela seisoi hyvin kärsivän näköisenä tarhan portilla, hevonenhan oli ihan samanlainen hienohelma kuin minä! Kukapa nyt sateesta ja loskasta pitäisi. Talutin helpottuneen oloisen Seelan talliin ja riisuin siltä ison kasan loimia. Seela tarkkaili puuhiani, ja töynsi päänsä syliini kun silitin sitä kaulasta. Hain harjat ja harjasin koko hevosen kiiltävän puhtaaksi (ei siinä kyllä mikään kovin iso työ ollut kun tamma oli ollut tarhassa kunnon loimikerroksen kanssa..). Hain satulahuoneesta Seelan varusteet ja kypäräni. Satuloin tamman, ja kiinnitin kannukset uusiin nahkaisiin saappaisiini.
Kiristin satulavyön ja nousin selkään. Seela oli aluksi pyörinyt paljon selkään noustessa, ja minä inhoan kun hevoset pyörivät kun yritän nousta selkään, joten olimme päivittäin treenanneet ahkerasti paikoillaan seisomista, joten nyt se sitten seisoi nätisti. Kehuin Seelaa ja lähdimme kävelemään pitkin ohjin. Olin jo tottunut Seelaan ja Seela oli tottunut minuun, yhteistyö sujuu nykyään paljon paremmin kuin aluksi. Treenasimme etu- ja takaosakäännöksiä, teimme väistöjä ja muutamat laukanvaihdot. Tamma hikosi, ja valehtelisin jos väittäisin, ettei minulle tullut kuuma, Seela osaa kyllä pitää huolen että minäkin kuntoilen! ;)
Tallissa riisuin kamat ja harjasin Seelan. Laitoin sille fleeceloimen, ja koska ulkona satoi, päätin vielä pistää päälle talliloimen. Kävin viemässä Seelan tarhaan ja lopuksi vein sille vielä vähän heiniä syötäväksi.

06.01.2008
Pysäköin auton tallin pihalle, ja kuulin kun trailerista kuului kimakka hirnahdus. Avasin luukun ja trailerin sisältä minua katsoi hämmentynyt nuori hevonen. Sen karva kiilsi ja se nuuhki korvat hörössä ilmaa. Taputin sitä kaulalle, ja peruutimme (aika vauhdilla) autosta.
Esittelin Seelaksi nimeämälleni tammalle tallipihaa ja sen tulevan karsinapaikan. Onnekseni se näytti tulevan ihan hyvin toimeen seinänaapureidensa kanssa. Riisuin siltä kuljetussuojat ja vaihdoin loimen hieman kevyempään. Hain vielä lopuksi vähän heinää rehuhuoneesta.

Kun tulin tekemään iltatallia, Seela tarkkaili vieläkin hieman hämmentyneen oloisena ympärilleen, mutta oli kuitenkin syönyt heinänsä. Kaadoin sille kaukaloon iltaruuat, taputin kaulalle ja lähdin hoitamaan iltatallin loppuun.